Mitä on Cleantech?

Cleantech-termi kattaa teknologiat, palvelut ja prosessit joilla etsitään ratkaisuja tuotannon ja kuluttamisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Cleantechin osa-alueita ovat muun muassa uusiutuva energia, uusiokäyttö ja kierrätys, jätteidenkäsittely, liikenneratkaisut ja informaatioteknologian järjestelmät.

Perinteisesti cleantech on liitetty etenkin teollisuuden ja maatalouden haittojen vähentämiseen, mutta viime aikoina myös palvelut ja kuluttajaratkaisut ovat nousseet suurempaan rooliin. Esimerkiksi kestävän matkailun kehittäminen on myös osa cleantech-ajattelua.

Cleantech-klusteriin kuuluu siis yrityksiä ja toimijoita hyvin monilta aloilta. Suomessa tilastokeskus määrittää ympäristöliiketoiminnan seuraavasti: ”toimintaa, joka liittyy ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon”. Ympäristöliiketoiminta ei ole tilastoissa erillinen teollisuudenala, vaan sitä harjoitetaan useissa eri toimialaluokissa.

Ympäristöteknologia ei koske pelkästään savupiipputeollisuuttta. Online viihde, oli se sitten chattailua, youtubea tai nettikasinoita tuottaa myös päästöjä ja sivuvirtoja: palvelinkeskusten osuus sähkönkulutuksesta on jo huomattavan suuri.

Vuonna 2018 Suomen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli 40 miljardia euroa, ja henkilötyövuosia kertyi 160 000. Kyseessä on myös merkittävä vientituote: viennin arvo samana vuonna oli noin 9 miljardia euroa ja avonlisäys lähes 16 miljardia euroa.

Ympäristöjärjestö WWF:n laatimassa Global Cleantech Innovation indeksissä vuodelta 2017 Suomi sijoittui maavertailun kakkoseksi Tanskan jälkeen. Pohjoismaat kokonaisuudessaan ovat globaalisti merkittävä cleantech-innovaation keskus.

Kohti hiilineutraalia Suomea

Suomen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Hallituksen tiekartassa määritellyn aikataulun mukaan tämän tulisi toteutua vuoteen 2035 mennessä.

Biotalous, kiertotalous ja cleantech tulevat olemaan merkittävässä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Hallitus perustaa ilmastorahaston, jolla kiihdytetään investointeja puhtaan teknologian ratkaisuihin.

Jo aiemmin Euroopan komissio oli julkaissut Vihreän kehityksen investointiohjelman. Sen tavoitteena on kerätä yli 1000 miljardia euroa julkisten ja yksityisten sijoitusten kautta.

Yksi keskustelua herättävimmistä aiheista päästövähennysten osalta on liikenne, erityisesti yksityisautoilu. Hallituksen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt, ja tämä vaatii useita toimenpiteitä. Aalto-yliopiston, VTT:n ja LVM:n työryhmä ”Fossiilittoman liikenteen tiekartta” päätyi siihen että ilman polttoaineverotuksen muutoksia tähän ei päästä.

Cleantechillä on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys. Beyond 2030-projektissa esitellään useita kehityskohteita akkuteknologiasta älykkääseen joukkoliikenteeseen.

Samalla on selvää että ekologinen jälleenrakennus voi teknologisten ratkaisujen ohella vaatia myös yksilöiden toiminnan muutosta. Osaltaan megatrendit tukevat vähähiilistä tulevaisuutta: suomalaiset tekevät ostoksia, pelaavat rahapelejä, seuraavat viihdettä ja urheilua yhä enemmän netin kautta, yhdessä ja erikseen. Tämä vuosi on kiihdyttänyt etäelämää myös opiskelussa ja työnteossa. Liikennemäärät ovat laskeneet mahdollisesti jopa pysyvästi.

Muutos ei kuitenkaan tarkoita pelkästään neljän seinän sisälle jäämistä. Cleantech etsii ratkaisuja koko ajan.